Olipa kerran - Esterin tarinoita

  Hellou! Joku fiksu voisi huomata, että multa on tarinaideat vähissä eikä oikeastaan intoa kirjoittamiseen. (Mitä ihmettä mulle on tapahtumassa?!?! EI INTOA KIRJOITTAMISEEN?!) Jos nyt sanon ihan suoraan, niin se olisi sellainen sana kuin kirjoitusjumi. Ei voi mitään.  Siitä johtuen saatte nyt toisen hömpänpömppä-postauksen perään. Ei voi mitään :D Mä lupaan, seuraavaan postaukseen raavin sitten jo jotain muuta kasaan!  Mutta tää se asia siis on. Mulla on nyt jonkinmoinen kirjoitusjumi meneillään, joten se näkyy postauksissa. Ja kommenteissa, koska multa ei riitä inspiraatiota edes KOMMENTTIEN kirjoittamiseen xd.   Tässä nyt kuitenkin olisi mun harvat ja valitut lempinimet! Päivän kysymys: Onks sulla suosikkinimeä? Daniel  Benjamin Iisak Eemi Helen Aadel Esme Gabriella Seela Taimi Lila Nella Psst! Käy vastaamassa lyhyeen kyselyyn blogistani:  https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfzRVFy_zJtP-Bg14lJF3aeca6QNujQOZcvnmRYqhFrboSbmQ/viewform?vc=0&c=0&w=1&flr=0

Kuva: Pinterest   Moikka! Just äsken käytiin kirjastossa, ja kun mulla ei oikeastaan oo ideaa "kunnolliseen" postaukseen, saatte nyt tällaista höpsöilyä eli vilauksen mun kirjastokassiin! Lainasin siis aivan mielettömän, huojuvan pinon kirjoja, sellaisen, että äiti huokas ja pudisteli päätään. En nyt ihan kaikkia ajatellu esitellä, mut tärkeimmät ja ne, joista riittää puhuttavaa :)   Twilight - Houkutus Tiedättekö sen tunteen, kun tekee vain NIIIIIN paljon mieli lukea jotakin tiettyä kirjaa/kirjasarjaa? No, mulla on nyt pari viikkoa ollut aivan uskomaton Twilight-himo :D    Kun mä siis pääsin kirjastoon, syöksähdin suoraan fantasiahyllylle ja nappasin Houkutuksen käteeni. Mun sydän itkee verta, koska muita Twilighteja siellä ei ollut :((  Aion varata loput Bellaan ja käydä hakemassa, kun se tulee keskiviikkoiltana meidän koululle. Susukin jäi kaipaamaan jotakin Halti liukkaalla jäällä -kirjaa, joten otan sen sitten siinä samalla 😂 Kolme pahan perii Tää on ollut jo jonkin aik

  Hey <3 Muistaako joku vielä mun ja Annin kirjoittaman Pakopaikka -tarinan, joka kirjoitettiin meidän 100-päivän tuntemisen kunniaks? Jos ja kun ihan kaikki ei muista, näistä linkeistä pääsette lukemaan sen ensin pohjaks:  Osa 1 (Mun kirjoittama)   Osa 2 (Annin kirjoittama)   Samin "jengiin" kuuluvat, kuten tarinan lukeneet ehkä muistaakin, Sam, Jack, Nico ja Lisbeth eli Liz. Näistä henkilöistä kirjoitettuani tarinan mua jäi kiinnostamaan juuri Liz. Jäin miettimään, mitä hänelle tapahtui? Miksi hän on jengissä? Entä Nico, miten hän löysi Nicon?  Toivottavasti nämä kysymykset kiinnostavat suakin, koska tässä olis sen kaiken vastaus - Spin-off tarina Lizistä, olkaa hyvä :) Olen taas siellä samalla paikalla. Tuhruiset, ajan haalistamat graffitit asfaltissa, kellastunut ruoho ja ympäriinsä lojuvat kaljatölkit. Kaikki on samanlaista kuin vuosi sitten.   Kävelen hitain, varovaisin askelin. Silta on lahonut ja huonossa kunnossa, mutta mieleeni ei edes tule pelätä, että se räsäht

  Heips <3 Oon huomannut, että tarinablogiessa on vakava vajaus fantasiatarinoista. Oikeestaan niitä kirjoittaa ehkä vain Tarinaplaneetta. Mun mielestä tää on vakava ongelma, ja yritän nyt parhaani mukaan korjata sitä antamalla teille inpiraatiota ihanan maagisiin tarinoihin!  Mulle  itselleni on melkein mahdotonta kirjoittaa fantasiaa. Mä en ikinä keksi siihen sopivia ideoita enkä TODELLAKAAN juonia. Jos mulla olis juonia, niitä en lahjoittais teille, vaan kirjoittaisin itse - mutta hajanaisia palasia ja ajatuksia mulla on, joten niitä satelee ;)  Tähän alkuun pari (PARI?! *tekoyskäisee erittäin epäuskottavasti*) inspiraatiokuvaa. Itse en saa niistä inspiraatiota, enkä tiedä, minkälaiset antais teille inspaa, joten oon yrittänyt etsiä erilaisia. Varoitan kuitenkin, että en onnistunut siinä, ja nää on aika yksipuolisia :/ Mutta joo, tässä!   Ja koska paheksun syvästi inspiraatiokuvien väliin pölöttämistä, en sano mitään tänä aikana.    Inspiroivia lauseita/keskustelun pätkiä: "

Heippa 🤍 Tänään mulla olis tällainen vähän erilainen lyhyttarina! Surua, tällä kertaa ei sentään romantiikkaa 😅  Tää tuli mun mieleen äsken chatissa, ja.. Joo. Tässä. Kuva: Pinterest Se nipisteli poskensa punaisiksi vessassa. Pesi kasvot, meikkasi ja taivutti suupielet sormilla ylöspäin niin monta kertaa, että liikkeestä tuli lihaksille automaattinen.     Se kulki kaikkien muiden mukana ja hymyili. Ei koskaan eronnut joukosta, ei milloinkaan ollut yksin, ei kertaakaan ollut hiljaa. Se oli se tyttö, joka kertoi tyhmiä vitsejä ja puhui loputtomiin. Silti se oli myös se tyttö, joka huomasi aina, jos jollain ei ollut kaikki aina kunnossa. Kukaan ei ikinä tiennyt, miten se sen teki.    Sillä oli paljon kavereita. Se oli sosiaalinen ja rohkea.  Se vaikutti olevan niin vahva.  Se meni rikki yhtenä kesänä. Ne kaksi ihmistä, jotka käyttivät sitä niin kuin lelua. Ottivat mitä tarvitsivat ja heittivät sen pois. Ja kaikkien niiden hymyjen takana se oli posliinia, se särkyi.  Mutta se meni takais

Hieps! (Mun sanakirja luuli, että yritän kirjoittaa 'hienoa' 😂😂❤️)   Mä oon rääkännyt itseni ihan loppuun kirjoittamalla nyt tän postauksen. Surullisuutta + romantiikkaa, eli täsmälleen sitä, mitä Esteriltä voi odottaa :D  Oikeesti, mun olis varmaan korkea aika kirjoittaa jotain muuta, teillä tulee varmaan nää tarinat korvista ulos.. Näillä puheilla mä kehittelen ens postaukseen jotakin erilaista :)  Mutta mutta. Käykää lukemaan, love u <3 Ja mä silti välitän Mä nojaan selkäni S-Marketin tiiliseinään. Takki raapiutuu ja vesi on kastellut naamani aikoja sitten.  Tuntuu huvittavalta, että jotakuta kiinnostais.  Tuijotan pimeyteen ja toivon, että näkisin tähtiä. Tähdet ovat aina lohdullisia. Tänä yönä taivas on kuitenkin musta. Mä näen katuvaloja, ihmisiä kulkemassa ympäriinsä ostoksia muovikasseissaan.  Mun sydän on turta. Katson ilmeettömänä eteeni ja mun sisällä on liikaa tunteita. Kaikki tuntuu aivan liian kovaa, niin kovaa, ettei mikään enää tunnukaan miltään.  Mä nojaan