Rikotut rajat #3

 đŸ˜œ Heiiii đŸ˜œ

(Okei, alkaa loppua inspirationi nĂ€ihin tervehdyksiin 😅)

VĂ€hĂ€n liikaa ei ole uponnut teille mitenkÀÀn parhaiten, joten yritetÀÀnpĂ€s uudestaan, uudella tarinalla :) MĂ€ uskon edelleen Rikottuihin rajoihin ja siihen, ettĂ€ mĂ€ saan teidĂ€t syttymÀÀn tĂ€lle! :D Varsinkin, kun mĂ€ itse olen jo kirjaimellisesti liekeissĂ€.. 

 Jatkoa pyydettiin ja sitĂ€hĂ€n myös saatte! Rikotut rajat #3, jos kelpaa :) <3

 (Eikö ole muuten siisti postauskuva? Ihana Taco teki sen, eli creditit sinne <3)


Kuva: Taco

Rikotut rajat #3


Kastetassu jahtasi vesimyyrÀÀ. HÀnen askeleensa tuntuivat keveÀmmiltÀ kuin koskaan aikaisemmin, kun hÀn loikki sitÀ kohti huolettoman, vÀlittÀmÀttÀ tuulen alapuolella pysymisestÀ ja risujen pÀÀlle astumisen vÀlttÀmisestÀ. MyyrÀ ei huomannut hÀntÀ, se nakersi keskittyneesti pÀhkinÀÀ. Kastetassu loikkasi ja elÀin valahti veltoksi hÀnen kynsissÀÀn. HÀn laski pÀÀtÀÀn upottaakseen hampaansa herkulliseen lihaan...

 Uni pÀÀttyi siihen, ettĂ€ joku ravisteli hĂ€nen lapsensa. HĂ€n rĂ€jĂ€ytti pari kertaa silmiÀÀn, ja VirtahĂ€nnĂ€n hahmo selkeni. Mestari pÀÀsti huvittuneen mrraun.

 "HerĂ€tys, unikeko", tĂ€mĂ€ maukui hyvĂ€ntuulisesti. "On aika lĂ€hteĂ€ kokoukseen. HerĂ€tĂ€ toisetkin ja tulkaa mahdollisimman nopeasti ulos." Sen sanottuaan VirtahĂ€ntĂ€ pujahti pois oppilaiden pesĂ€stĂ€.

 Innostuksen vĂ€reet kiirivĂ€t Kastetassu selkÀÀ pitkin. Kokousyö! HĂ€n oli ollut kokouksessa aikaisemminkin, kaksi kuuta sitten, kun hĂ€net oli juuri nimitetty oppilaaksi, mutta sitĂ€ seuraavaan kokoukseen hĂ€n ei ollut pÀÀssyt.

 "Syreenitassu", Kastetassu naukaisi, ja kosketti varovasti veljensĂ€ naamaa hĂ€nnĂ€llÀÀn. Syreenitassu haukotteli unisesti ja kÀÀnsi kylkeĂ€.

 "Syreenitassu, herĂ€tys", Kastetassu toisti kovemmalla ÀÀnellĂ€. ViereisessĂ€ pelissĂ€ Lummetassu sĂ€psĂ€hti ja avasi silmĂ€nsĂ€. Kastetassu hymyili tĂ€lle ja nyökkĂ€si kohti Syreenitassu. "Minun pitĂ€isi saada Syreenitassu hereille."

 Lummetassu kehrĂ€si huvittuneena. "SiinĂ€ voikin olla hommaa", sisar vastasi. HĂ€n nousi jaloilleen ja venytteli. "Kastetassu, tule. Me myöhĂ€stytÀÀn, jos ei mennĂ€ nyt."

 "Me ei voida jĂ€ttÀÀ Syreenitassua", Kastetassu maukui hermostuneena. Vaikka meidĂ€n kyllĂ€ oikeasti pitĂ€isi jo mennĂ€... 

 Lummetassu pyöritteli silmiÀÀn. "Syreenitassu! HerÀÀ jo, typerĂ€ karvapallo!"

 Kelkan punainen kolli avasi silmĂ€nsĂ€ ja tuijotti Lummetassua Ă€rtyisĂ€nĂ€. "TĂ€htiklaanin tĂ€hden, mitĂ€ nyt?" Syreenitassu tiuskaisi.

 Noinko sinĂ€ kiitĂ€ siitĂ€, ettĂ€ me melkein myöhĂ€styttiin sinun takia? Kastetassu ajatteli hĂ€nnĂ€npÀÀ vihaisesti nykien. HeillĂ€ ei kuitenkaan ollut aikaa alkaa lĂ€ksyttĂ€mÀÀn Syreenitassua, joten hĂ€n vain naukaisi nopeasti: "Kokousyö", ja tassutti ulos pesĂ€stĂ€. Syreenitassu saa luvan ja hankkiutua itse ulos.

 KoskitĂ€hti oli kerĂ€nnyt jo melkein kaikki muut lĂ€htijĂ€t joukkioksi. Kastetassun ja ja Lummetassu astellessa paikalle hĂ€n viittoili heitĂ€ tulemaan lĂ€hemmĂ€ksi. 

 "Syreenitassun pitĂ€isi tulla myös", hĂ€n huomautti. "Kai herĂ€titte hĂ€net?" 

 "Joo", Kastetassu vastasi. HĂ€nen vatsassaan kiersi syyllisyys. Jos me myöhĂ€stytÀÀn kokouksesta vain sen takia, ettĂ€ minĂ€ olin hidas herĂ€ttĂ€mÀÀn Syreenitassun, en anna tĂ€tĂ€ ikinĂ€ itselleni anteeksi! "HĂ€n on kyllĂ€ tulossa..."

 KoskitĂ€hti nĂ€ytti tyytymĂ€ttömĂ€ltĂ€. "LĂ€hetĂ€n Ahvenloikan hoputtamaan hĂ€ntĂ€", hĂ€n tokaisi, ja viittasi Syreenitassun mestarin hĂ€nnĂ€llÀÀn paikalle.

 Kastetassu ei saanut tilaisuutta kuunnella heidĂ€n keskustelussa, sillĂ€ Lummetassu nojautui juuri silloin lĂ€hemmĂ€s hĂ€ntĂ€. Sisaresta hyökyi innostus. "Eikö olekin mahtavaa pÀÀstĂ€ taas kokoukseen?" HĂ€n hihkaisi. "Olen odottanut tĂ€tĂ€ niin pitkÀÀn! Niin epĂ€reilua, ettĂ€ me ei pÀÀsty viimeksi!" 

 "Joka kerta ei voi pÀÀstĂ€, se on normaalia", Kastetassu vastasi, vaikka hĂ€nkin oli innoissaan kokoukseen lĂ€htemisestĂ€. Niin paljon kissoja yhdessĂ€ paikassa...

 Lummetassun mustavalkoinen hĂ€ntĂ€ lerpahti. "Niin kai", hĂ€n myönsi. HĂ€nen vihreĂ€t silmĂ€nsĂ€ sĂ€ihkyvĂ€t yhĂ€ innsotuneesti. "Mutta olisi hauskaa, jos voisi!" 

 Kastetassu nyökkĂ€si, mutta ei ehtinyt vastata, kun KoskitĂ€hti pujahti heidĂ€n vieressÀÀn joukon eteen. Sinne pÀÀstyÀÀn musta naaras antoi hĂ€nnĂ€llÀÀn merkin lĂ€hteĂ€ liikkeelle.

 Syreenitassu ilmestyi heidĂ€n viereensĂ€ kuin tyhjĂ€stĂ€. Veli oli sukinut kellanpunaisen turkkinsa ja nĂ€ytti olevan enemmĂ€n hereillĂ€ mutta aivan yhtĂ€ pahantuulinen.

 "Ai sinĂ€kin herĂ€sit?" Lummetassu kiusasi. HĂ€nen silmĂ€nsĂ€ vĂ€lkĂ€htelivĂ€t huvittuneesti.

 Syreenitassu nykĂ€isi hĂ€ntÀÀnsĂ€ ja kohautti lapojaan. "Me jÀÀdÀÀn jonon hĂ€nnille", hĂ€n murahti, ja lĂ€hti sanaa sanomatta juoksemaan kovempaa.

                                              ***

"Katso", Lummetassu huudahti. "Kaikki muut oppilaat istuvat jo yhdessĂ€! MennÀÀn!" 

 Kastetassu liikautti hyvĂ€ksyvĂ€sti korviaan ja kÀÀntyi sitten ympĂ€ri sanoakseen saman Syreenitassulle. VeljeĂ€ ei kuitenkaan nĂ€kynyt missÀÀn. Kastetassu kurtisti kulmiaan.

 "Menikö Syreenitassu jo?" HĂ€n kysĂ€isi Lummetassulta.

 Sisar kohautti lapojaan. "KyllĂ€ kai. Tule jo!" 

 Kastetassu veti syvÀÀn henkeĂ€ ja vilkaisi hermostuneena joukkoa lapansa yli. Syreenitassu, jos olet pulassa, minĂ€ en voi auttaa... Sitten hĂ€n loikki Lummetassun perÀÀn.

 Melkein kaikki oppilaat olivat kerÀÀntyneet erÀÀn kitukasvuisen mĂ€nnyn alle rykelmĂ€ksi. Kastetassu tunnisti suurimman osan edellisestĂ€ kokouksesta, mutta kurtisti kulmiaan kahden Myrskyklaanilaisen kohdalla. HĂ€n oli aika varma, ettei ollut nĂ€hnyt heitĂ€ aikaisemmin.

 Toinen oli valkoinen, lihaksikas ja sileĂ€turkkinen naaras. TĂ€llĂ€ oli kuuluvat siniset silmĂ€t ja pitkĂ€ hĂ€ntĂ€. Toinen, harmaa kolli, kyhjötti yksin nurkassa, hiukan kauempana kaikista muista selvĂ€stikin uskaltamatta puhua kenellekÀÀn. HĂ€n oli pieni, nĂ€ytti oikeastaan melkein pennulta.

 Kastetassu tassutti hĂ€nen viereensĂ€. "Hei", hĂ€n naukaisi ystĂ€vĂ€llisesti. "MinĂ€ olen Kastetassu. Oletko ensimmĂ€istĂ€ kertaa kokouksessa?" 

 Kollin silmĂ€t loistivat ilahtuneesti. "Olen", hĂ€n myönsi. "Olen HĂ€mytassu. Minut nimitettiin vasta muutama pĂ€ivĂ€ sitten."

 "Ai", Kastetassu maukui tietĂ€mĂ€ttĂ€ oikeastaan, mitĂ€ sanoa. "Saitko kivan mestarin?" 

 HĂ€mytassu liikahti vĂ€hĂ€n. "Mm, joo. VĂ€hĂ€n Ă€reĂ€n kyllĂ€." HĂ€n nĂ€ytti hermostuneelta, aivan kuin olisi nytkin pelĂ€nnyt mestarinsa hyppÀÀvĂ€ puun takaa moittimaan.

 Kastetassu tukahdutti mrraun. "Kuka hĂ€n on noista?" HĂ€n kysyi nyökĂ€ten Myrskyklaanilaisen joukkoa kohti.

 "PölyhĂ€ntĂ€, tuo iso ruskea kolli." HĂ€mytassu viittasi hĂ€nnĂ€llÀÀn. Ruskea kolli, ilmeisesti PölyhĂ€ntĂ€, oli keskittynyt vaihtamaan kieliĂ€ jonkun pienen mustavalkoisen naaraan kanssa. "Tuo naaras on LĂ€ikkĂ€jalka, hĂ€nen kumppaninsa."

 "HĂ€n odottaa pentuja", Kastetassu huomautti mitÀÀn ajattelematta. HĂ€mytassu rĂ€pĂ€ytti silmiÀÀn yllĂ€ttyneenĂ€, ja Kastetassulle tuli heti huono olo. HĂ€n lisĂ€si syyllisenĂ€: "Hiirenpapanat, hĂ€n ei siis ole vielĂ€ kertonut siitĂ€? Ole niin kuin et tietĂ€isikÀÀn..."

 "MistĂ€ sinĂ€ tiedĂ€t?" HĂ€mytassu kysyi silmiÀÀn siristĂ€en.

 "Ai, olen parantaja oppilas, nĂ€en tuollaisia asioita helpommin", Kastetassu naukaisi kevyesti. Se on totta, minĂ€ olen parantajaoppilas, ja sekin on totta, ettĂ€ nĂ€en tuollaisia asioita helpommin kuin muut... Mutta hyvĂ€nen aika, eivĂ€t ne liity mitenkn toisiinsa!

 HĂ€mytassu rentoutui silminnĂ€hden. "Se on joka tapauksessa tosi hyvĂ€ juttu", hĂ€n jatkoi. "Myrskyklaanissa on pulaa pennuista. MinĂ€ olen meidĂ€n klaanin nuorin jĂ€sen, eikĂ€ tĂ€hĂ€n mennessĂ€ kukaan ole tiennyt yhdenkÀÀn naaraan olevan kantavana. Oppilaita kun on vain kolme."

 Kastetassu muisti Aamutassun. Nuori naaras oli ollut siinĂ€ kokouksessa, joka oli ollut Kastetassun ensimmĂ€inen. Muita Myrskyklaani oppilaita hĂ€n ei muistanut. HĂ€n Airisto silmiÀÀn. "SinĂ€, Aamutassun ja...?"

 "Lumitassu", HĂ€mytassu lopetti lauseen. Kastetassu vilkaisi hĂ€ntĂ€ hĂ€mmentyneenĂ€, sillĂ€ hĂ€nen ÀÀnensĂ€vyssÀÀn oli jotakin omituista. Harmaa kolli ei kuitenkaan katsonut hĂ€ntĂ€ silmiin.

 "Kuka hĂ€n on?" Kastetassu kysĂ€isi nopeasti. HĂ€mytassu nyökkĂ€si lihaksikasta valkoista naarasta kohti. Kastetassu siristi silmiÀÀn ja katsoi tĂ€tĂ€ tarkasti.

 Kuva toisensa jĂ€lkeen vĂ€lĂ€hti hĂ€nen pÀÀssÀÀn. 

 Musta kissanpentu, selvĂ€stikin vastasyntynyt, hengittĂ€mĂ€ssĂ€ heikosti, yhĂ€ heikommin, heikommin, heikommin, vaikka kilpikonnakuvioinen kuningatar, todennĂ€köisesti sen emo, nuoli epĂ€toivoisesti sen turkkia uudelleen ja uudelleen... Sama kuningatar katse tyhjĂ€nĂ€ ja lasittuneena, nojaten jonkun kollin lapaa vasten, voimattomana, heikkona, uupuneena, haluttoman elÀÀ... Lumitassu itkemĂ€ssĂ€ nurkassa emon kiinnittĂ€mĂ€ttĂ€ hĂ€nen pienintĂ€kÀÀn huomiota...

 Kastetassu rĂ€jĂ€ytti silmiÀÀn ja kuvat katosivat. HyvĂ€ TĂ€htiklaani, hĂ€n on menettĂ€nyt pentuetoverin... ja tavallaan emonsakin. "Ahaa", hĂ€n maukui mahdollisimman tyynesti.

 HĂ€mytassu nĂ€ytti siltĂ€, ettĂ€ oli aikeissa sanoa jotakin, mutta juuri silloin Tuuliklaanin KanervatĂ€hti vÀÀntĂ€ytyi kĂ€pĂ€lilleen ja vaati kissojen huomion.

 "Jospa minĂ€ aloitan", tĂ€mĂ€ tokaisi hĂ€ntĂ€ nytkĂ€hdellen. HĂ€n vaikuttaa Ă€rtyneeltĂ€, Kastetassu ajatteli. Olisi hauska tietÀÀ... Mutta ei, olen kĂ€yttĂ€nyt kykyĂ€ni tarpeeksi yhden kokoontumisen osalle.

 "Tuuliklaanissa on ollut runsaasti riistaa, jopa epĂ€tavallisen paljon lehtisateeksi", KanervatĂ€hti maukui. "Klaanimme voi hyvin. Emme ole saaneet kunniaa nimittÀÀ uusia oppilaita tai sotureita, mutta Taimen sydĂ€men pennut lĂ€hestyvĂ€t kuuden kuun ikÀÀ." HĂ€n istui alas ja kÀÀnsi katseensa kohti ValkotĂ€hteĂ€.

 Myrskyklaani pÀÀllikkö nousi seisomaan. Kastetassu pani merkille, ettĂ€ tĂ€mĂ€n silmĂ€t loistivat. HĂ€n on innoissaan jostakin. "Myrskyklaanissa on ollut hyvin riistaa, ei merkittĂ€vĂ€n paljoa, mutta tarpeeksi klaanimme ruokkimiseen", ValkotĂ€hden kaikuva ÀÀni kiersi saarta. "Viime kokoontumisen jĂ€lkeen olemme saaneet kunnian nimittÀÀ uuden oppilaan, HĂ€mytassun. HĂ€nen mestarinsa toimii PölyhĂ€ntĂ€."

 HĂ€mytassu jĂ€ykistyy. Kastetassu aisti, ettĂ€ tilanne ei miellyttĂ€nyt hĂ€ntĂ€. HĂ€n laski hĂ€ntĂ€nsĂ€ rauhoittavasti tĂ€mĂ€n lavalle.

 "HĂ€mytassu! HĂ€mytassu!" Myrskyklaanni soturit ulvoivat tĂ€mĂ€n nimeĂ€.

 Hetken pÀÀstĂ€ ValkotĂ€hti keskeytti huudon heilauttamalla hĂ€ntÀÀnsĂ€ kaaressa. "Sen lisĂ€ksi minulla on iloisia uutisia", hĂ€n jatkoi. "Klaanimme syntyy pian uusia kissoja, sillĂ€ erĂ€s naaraamme, LĂ€ikkĂ€jalka, odottaa pentuja."

 "MitĂ€s minĂ€ sanoin?" Kastetassu kuiskasi kiusoittelevasti, peitellyn helpotustaan. En ollut edes paljoa etuajassa uutisten kanssa.

 HĂ€mytassu kÀÀntyi katsomaan hĂ€ntĂ€ silmĂ€t loistaen. "NiinpĂ€! Sinusta tulee varmaan tosi hyvĂ€ parantaja, kun huomasit sen tÀÀltĂ€ asti", tĂ€mĂ€ maukui huolettomasti. Kastetassu nyökkĂ€si katsomatta hĂ€ntĂ€ silmiin. No niin, hienosti tehty, Kastetassu. Miksi sinun piti mainita niistĂ€ pennuista? Nyt joudut peittelemÀÀn jĂ€lkiĂ€si valehtelemalla...

 Kokous pÀÀttyi nopeasti. Varjoklaanin pÀÀllikkö TummatĂ€hti kertoi uutisena, samoin KoskitĂ€hti, mutta kummallakaan ei ollut mitÀÀn erityistĂ€ kerrottavaa. SilmĂ€nrĂ€pĂ€yksen kuluttua kissat alkoivat hajaantua ja KoskitĂ€hti kerĂ€si Jokiklaania yhteen.

 Kastetassu kÀÀntyi HĂ€mytassua kohti. "Hei, minun pitÀÀ mennĂ€, mutta oli kiva jutella", hĂ€n maukui rehellisesti. "NĂ€hdÀÀnkö seuraavassa kokouksessa? Siis jos pÀÀsen silloin."

 HĂ€mytassu nuolaista rintaansa hĂ€millisenĂ€ eikĂ€ katsonut hĂ€neen pĂ€in, mutta Kastetassu tiesi, ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli hyvillÀÀn. "Niin oli", HĂ€mytassu naukaisi. "Ja nĂ€hdÀÀn vain. MinĂ€ pÀÀsen aika varmasti, koska meitĂ€ on niin vĂ€hĂ€n."

 Kastetassu nyökkĂ€si ja maukaisi nopeasti: "Heippa", ja loikki sitten muun joukon kiinni. Sora lipsui tassujen alla ja multa tarttui kynsiin.

 "YritĂ€ nyt tulla", Lummetassu huusi kauempaa. Ärtymys kynsi Kastetassun vatsaa. EthĂ€n sinĂ€ ollut kanssani koko kokouksen aikana, miksi nyt yhtĂ€kkiĂ€ vĂ€litĂ€t minun tekemistĂ€ni? HĂ€n nieleskeli kiukkua ja nyökkĂ€si Lummetassulle. Mutaa kynsien alla ja tassu aristaen hĂ€n lĂ€hti linkuttamaan sisarensa perÀÀn.

 Lummetassu ei vaivautunut odottamaan. TĂ€mĂ€ juoksi nopeasti muun joukon mukana, hyppi kivien ja juurien yli, ja vaikka Kastetassu kuinka yritti, niin kauan, kuin kynsissĂ€ oli kiviĂ€, hĂ€n ei saisi tĂ€tĂ€ kiinni.

 Lopulta hĂ€n pysĂ€htyi turhautuneena. MinĂ€ olen parantajaoppilas, kai minun pitĂ€isi osata parantaa edes itseni! HĂ€n istahti maahan ja alkoi nuolla tassujaan saadakseen kivet ja mullan kynsien alta.

 "Hei! SinĂ€ siinĂ€!" 

 Kastetassu jĂ€hmettyi. Kuvittelinko vain, vai kuiskiko puska juuri minulle? HĂ€n kÀÀntyi hitaasti kohti vatukkapensasta, josta ÀÀni oli tuntunut kuuluvan, ja nousi jaloilleen. HĂ€nen tassujaan kihelmöi jĂ€nnityksestĂ€. SiellĂ€ voi olla ihan kuka vain! Joku ilkeĂ€ kulkukissa tai vihollisklaanin kissa, tai... Tai...

 "Etkö ihan totta tuon nopeammin pÀÀse? Ei meillĂ€ ole koko pĂ€ivÀÀ aikaa", vieras ÀÀni valitti. Kastetassu nykĂ€isi loukkaantuneena hĂ€ntÀÀnsĂ€. Anteeksi vain, jos en hyppÀÀ viikset edellĂ€ ansaan, hĂ€n ajatteli kiertĂ€essÀÀn pensaan toiselle puolelle.

 Pieni, musta kolli katsoi hĂ€ntĂ€ silmĂ€t tuikkien. HĂ€nen viiksensĂ€ vĂ€risivĂ€t ja hĂ€ntĂ€ vÀÀntyili innostuneesti. "Tulithan sinĂ€!" Kissa huudahti, ja loikki Kastetassun luo.

 "Kuka sinĂ€ olet?" Kastetassu maukui varautuneena. Jos vieras kissa oli kotikisu, niin kuin sileĂ€stĂ€ turkista saattoi pÀÀtellĂ€, se saattoi vain olla utelias kissa tutkimusretkellĂ€, eikĂ€ ehkĂ€ tiennyt tulleensa klaanien alueelle. Mutta toisaalta se oli niin laiha, ettĂ€ saattoi olla myös kulkukissa, ja silloin Kastetassun tĂ€ytyisi hÀÀtÀÀ se pois. Ajatus hermostutti hĂ€ntĂ€. 

 Kolli nĂ€ytti huvittuneelta. TĂ€ssĂ€ ei ole kuule mitÀÀn hauskaa! Kastetassu ajatteli nĂ€rkĂ€styneenĂ€. "Olen Ninja", tĂ€mĂ€ esittĂ€ytyi, "ja haluan liittyĂ€ joukkoonne."

 Kastetassu tuijotti Ninjaa pöllĂ€mystyneenĂ€. "Kun sanot 'meidĂ€n joukkoomme'...?" HĂ€n aloitti.

 "Tarkoitan metsĂ€kissoja", Ninja naukui heti. Kastetassu kiemurteli Ă€rtymyksestĂ€ kuullessaan kotikisujen klaanikissoista kĂ€yttĂ€mĂ€n nimen. "Oikeasti, kuuntele nyt! Olen aina halunnut sitĂ€, ihan pienestĂ€ asti. Haluan olla vapaa. Olen jopa harjoitellut metsĂ€stĂ€mistĂ€ itse..." EpĂ€varma tauko. "Olen varma, ettĂ€ pĂ€rjĂ€isin. Ota minut mukaan, ole kiltti!"

 Kastetassu toljotti pÀÀ pyörĂ€llĂ€ Ninjan anelevaa naamaa. Sitten hĂ€n henkĂ€isi syvÀÀn ja yritti saada jotakin tolkkua ajatuksiinsa. 

 "Kuule, se ei taida onnistua", hĂ€n naukui. "Katso kun meillĂ€ klaanikissoilla on sellaisia... Lakeja. Sinun pitĂ€isi noudattaa niitĂ€ ja elÀÀ niiden mukaan."

 "MinĂ€ tekisin ihan tĂ€smĂ€lleen juuri niinkuin kĂ€sketÀÀn!" Ninja vakuutti, mutta Kastetassu korotti ÀÀntÀÀn ja jatkoi: "... ja niihin lakeihin kuuluu kotikisun elĂ€mĂ€ntavasta kieltĂ€ytyminen. SiispĂ€ me emme kauheasti... Arvosta teikĂ€lĂ€isiĂ€. Hyvin harvat klaanikissat haluaisivat kotikisun klaaniinsa. Olen pahoillani, mutta sinua ei otettaisi. Ainakaan KoskitĂ€hti ei suostuisi siihen ikinĂ€."

 Ninjan hĂ€ntĂ€ lerpahti. SÀÀli tuntui pistona Kastetassun rinnassa, mutta hĂ€n tiesi, ettĂ€ tĂ€mĂ€ oli ainoa vastaus, jonka hĂ€n saattoi antaa.

 Vai oliko sittenkÀÀn? Sanat kehittyivĂ€t hĂ€nen kielellÀÀn, ja hĂ€n maukui hitaasti: "Mutta kuule, taidan sittenkin tietÀÀ, mitĂ€ teemme..."



Kaksi asiaa: Yksi, anteeksi HĂ€mytassun nimityksen yli hyppÀÀmisestĂ€ noin vain :D Kahdet nimitysmenot putkeen olis vaan ollut tylsÀÀ luettavaa. 

 Kaksi, kuka on teidĂ€n lempihahmo tĂ€llĂ€ hetkellĂ€? Olis kiinnostavaa tietÀÀ :D








Kommentit

  1. Eka!

    EnsinnÀkin, nyt ymmÀrrÀn, kun sanoit ettÀ pidÀt kolmosesta enemmÀn kuin kakkosesta - tÀmÀ oli upea! Ja lempihahmoni...? varmaan Ninja. Se on jotenkin... hauska :D Mutta Kastetassu oli myös jotenkin hyvÀ tyyppi... en osaa sanoa. HyvÀ tarina kuitenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. đŸȘ

      No eikö :D Ja mulla on jotenkin sellainen tunne, ettÀ kaikki tulevat tykkÀÀmÀÀn Ninjasta, en mÀ tiedÀ, mistÀ se tulee, haha. Ja Kastetassu on ihana, vaikka ei ihan mun lemppareihin yllÀÀn :)
      Kiitos đŸ€Ž

      Poista
  2. Ihana postaus! Alussa ajattelin, ettĂ€ ehkĂ€ vĂ€hĂ€n tylsĂ€, mutta ajatukseni oli pahasti vÀÀrĂ€ssĂ€ đŸ–€
    Lempihahmostani en oikeasti osaa sanoa yhtÀÀn 😅 MĂ€ kerron joskus myöhemmin :D
    Hienosti kirjoitettu, Essi! Tosin löysin muutamia kirjoitusvirheitĂ€, jotka eivĂ€t oikein ole sun tapaisia, mutta kun osaat kirjoittaa niin hyvin, eivĂ€t kirjoitusvirheet edes hĂ€iritse paljoa ❤️
    Pieni romaanikommentti…

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jooo-o.. Mun tĂ€ytyy siis aina tehdĂ€ niin, ettĂ€ kun oon kirjoittanut tekstin koneelle, mĂ€ haen Ă€idin puhelimen ja kirjoitan sen sanasta sanaan uudestaan blogiin, ja siinĂ€ puuhassa tulee usein kirjoitusvirheitĂ€... Kiva jos pidit 💜

      Poista
  3. TÀÀ oli kyllĂ€ parempi kuin edellinen! Suorastaan mahtava❤️❤️❤️
    Lempihahmo, hmm… Kastetassu tai Ninja. Tai ehkĂ€ HĂ€mytassu. En tiedĂ€:)
    ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskaa, ettĂ€ HĂ€mytassu ylsi sun lemppareihin, se kun oli ensimmĂ€inen hahmo, joka saapasteli mun mieleen (heti sen perÀÀn Lumitassu), ja silleen jollakin tavalla yksi mun lemppareita, vaikka toisaalta sitten taas ei, koska se on niin arka ja nöyrĂ€... Joka tapauksessa ihanaa ettĂ€ pidit 💚💚

      Poista
  4. Kaksi sanaa: Ihana, ja mahtava!! Mun lempihahmo on ehdottomasti Ninja, rakastan sen olemusta!! Ja toisaalta, myös Kastetassu, koska se tuo mieleen aidot SK:t, ehkÀ enemmÀn kuin Ninja :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva ettÀ pidit <3 Kastetassu ei pÀÀse mun lemppareihin siksi, ettÀ en oo saanut tuotua kauhean hyvin esille sitÀ, millainen se oikeastaan on, eli kiltti, hyvÀsydÀminen, sellainen joka yrittÀÀ aina auttaa kaikkia muita ja revetÀ joka paikkaan :D

      Poista
  5. EnsinnĂ€kin, Kastetassun taito nĂ€hdĂ€ toisista kaikkee on MAHTAVAđŸ€©. Syreenitassun nimi on nĂ€tti (en malta oottaa, ettĂ€ siitĂ€ tulee soturi!)❤. Mul ei oo lempparihahmoo vielĂ€. Jos joku, niin ehkĂ€ HĂ€my- tai Lumitassu. Nyt Toffee on se raukka, kun se jÀÀ yksin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eikö? đŸ€© Ja jep, mĂ€ olin Syreenitassun nimenĂ€ toooooosi tyytyvĂ€inen, hauskaa ettĂ€ mainitsit sen! Ja Toffeen kannalta en tullu ajatelleeksi, mutta eiköhĂ€n sille jÀÀ paljon kavereita sinne :)

      Poista

LÀhetÀ kommentti

Heiheihei!! Aiotko... Kommentoida? Se ois oikeesti aivan ihanaa 💜 TeidĂ€n lukijoiden kommentit on aina ihan parasta, oli se kommentti sitten vaan "hyvĂ€ tarina" tai kunnon romaani plussineen ja miinuksineen. KiitĂ€n sua siitĂ€ jo etukĂ€teen, ettĂ€ haluut piristÀÀ mun pĂ€ivÀÀ kommentilla, ja jos on ongelmii kommentoinnissa, niin ois mahtavaa jos haluisit sanoa sen mulle sĂ€hköpostissa: esterintarinoita@gmail.com

TÀmÀn blogin suosituimmat tekstit

Pudotuspeli

MÀ olen pahoillani, ettÀ mun tÀytyy kertoa tÀmÀ teille

Ensi silmÀyksellÀ...?